Viime aikoina vesihuollon merkitys haja-asutusalueella on kasvanut. Aikaisempina vuosina vähäiset sateet ovat aiheuttaneet pohjaveden pinnan laskua ja siitä on seurannut kaivojen kuivumisia. Elämän jatkumiseksi kaivoihin on jopa kannettu vettä. Suojapussin ansiosta tämä vesi on myös pysynyt kaivoissa. Suojapussin lisäksi kaivoja on syvennetty, parannettu rakenteita ja kiinnitetty huomiota myös kaivon huoltoon. Vesihuollon turvaamiseksi haja-asutusalueille on perustettu vesi- ja vesihuolto-osuuskuntia. Nämä hoitavat veden hankinnan ja jakelun aivan kuin taajama-alueillakin. Lisäksi vesihuolto-osuuskunnat huolehtivat myös jätevesistä.
Vesiosuuskunta on osuuskuntamuotoinen yritys, minkä tehtävänä on toimittaa jäsenilleen vettä. Yleensä vesiosuuskunnat ovat voittoa tuottamattomia yrityksiä, joiden toimintaa pyöritetään talkoovoimin tai nimellisillä korvauksilla. Osuuskunnan ”oman väen” innokkuuden hiipuessa saatetaan tarvita ulkopuolista apua osuuskunnan toiminnan pyörittämiseksi. Vesan Vesi tarjoaa vesiosuuskunnille ja vesihuolto-osuuskunnille isännöintipalveluita sekä neuvontaa mm osuuskuntien toiminnan käynnistämisessä.
Lisätietoa osuuskunnista ja niiden perustamisesta löytyy mm Osuustoimintakeskus Pellervosta.
Vesihuolto-osuuskunnilla on oma valtakunnallinen järjestö: Suomen Vesihuolto-osuuskunnat (www.svosk.fi).
Vesiosuuskuntien ja vesihuolto-osuuskuntien putkistojen ja muiden laitteiden ajan tasalla oleva dokumentaatio on erittäin tärkeä ongelmatapauksissa sekä toiminnasta vastaavien henkilöiden vaihtuessa. Putkisto on syytä merkitä maastoon lumen pinnallekin näkyvillä merkinnöillä, esimerkiksi tarkoitusta varten myytävillä muoviputkilla (kuvassa näkyvä sininen muoviputki). Tällöin esimerkiksi venttiilit löytyvät helposti myös talvella eikä niitä vaurioiteta vahingossa esimerkiksi moottorikelkoilla tai mönkijöillä Tarvittaessa putkiston ja venttiilien koordinaatit saadaan tallennettua tarkkuus-GPS -laitteilla haluttuun koordinaattijärjestelmään.
Selkeistä dokumenteista on helppo selvittää käytetyt putkikoot sekä venttiilit ja talohaarat. Yleensä dokumentit ovat ajan tasalla heti rakentamisen jälkeen, jos työt on tehty suunnitelmien mukaan. Yleensä osuuskuntiin liittyy uusia jäseniä vuosien varrella. Tällöin muutokset on syytä merkitä osuuskunnan karttoihin välittömästi, sillä kasvillisuus peittää kaivuun jäljet muutamassa vuodessa.
Kiinteistöillä, mitkä sijaitsevat taajamien ulkopuolella ja kaukana naapureista, on vähän vaihtoehtoja talousveden hankintaan. Taloudellisesti ensisijainen vaihtoehto on oma kaivo. Kaivon hankinnasta ja hoidosta on olemassa hyviä esitteitä, mm Suomen Ympäristökeskuksen julkaisema Hyvä Kaivo -esite. Tietoa löytyy myös pdf-muodossa olevasta seminaarityöstä pohjaveden käyttö haja-asutusalueella
Kaivon kunnosta kannattaa pitää huolta. Jos kaivoon pääsee pintavesiä tai muuta ylimääräistä, kannattaa kaivo ja sen rakenteet kunnostaa. Tähän työhön löytyy ammattilaisia, joilta homma käy.
Joskus kaivovesi tarvitsee käsittelyä, ennen kuin se on hyvää ja käyttökelpoista. Käsittelyyn löytyy erilaisia suodattimia ja muita laitteita. Ennen vedenkäsittelylaitteiston hankintaa kannattaa ottaa vesinäyte, jotta tiedetään millainen laite tarvitaan. Vesinäytteen tulosten tulkintaan löytyy apua esimerkiksi Suomen Ympäristökeskuksen Kaivovesitulkista. Kun on tiedossa mitä vikaa vedessä on, voidaan lähteä laiteostoksille. Alla on linkkejä vedenkäsittelylaitteiden myyjien sivustoille.
