Sinilevien pilatessa yhä useampien uintiretkiä, ovat ihmiset havahtuneet monien vesistöjen heikkoon tilaan.
Karhoismajan vesireitillä asiaan on herätty jo vuosia sitten ja nyt ollaan jo hyvässä vauhdissa.
Kuvaa klikkaamaalla pääsee kunnostusyhdistyksen sivuille.
Aiheeseen liittyvä DI-työ löytyy liitteenä olevia kuvia lukuun ottamatta täältä: Karhoismajan vesistön kunnostussuunnitelma
Työn tiivistelmä:
Suomessa on noin 188 000 kooltaan yli 0,5 ha järveä. Veden laatu on hyvä tai erinomainen 80 prosentissa järvistä. Suomen vesistöt ovat kuitenkin herkkiä ihmisen aiheuttamalle haitalliselle toiminnalle, sillä järvien pieni koko ja pitkä viipymä heikentävät vesistöjen luonnollista puhdistumiskykyä. Yhdyskuntien ja haja-asutusalueen jätevedet sekä maa- ja metsätaloudesta tulevat ravinteet rehevöittävät vesistöjä heikentäen niiden veden laatua. Vesistöjen kunnostustoimenpiteillä pyritään palauttamaan vesistöjen kunto muun muassa virkistyskäyttöön soveltuvaksi.
Tämän työn tarkoituksena oli etsiä sopivia menetelmiä Kankaanpäässä sijaitsevan Karhoismajan vesireitin järvien tilan parantamiseksi sekä laatia suunnitelmat kahden järven veden laadun parantamiseksi. Vesistön virkistyskäyttöä haittaavat erityisesti järvien umpeenkasvu sekä leväesiintymät.
Työn kirjallisuustutkimusosassa selvitettiin vesistöjen kunnostusta sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Eri kunnostustoimenpiteiden tarkastelulla ja vertailulla pyrittiin löytämään kohteeseen sopivat menetelmät. Työn toisessa osassa laadittiin suunnitelmat Valkiajärveen laskevan Kyrvönojan laskeutusallas-kosteikosta ja Pikku-Hapuan kosteikosta.
Kunnostusmenetelmän valintaan vaikuttavat vesistössä havaitut ongelmat, alueella vallitsevat olosuhteet sekä käytettävissä olevat resurssit. Tärkeänä työkaluna kunnostuksen suunnittelussa on vesistöstä tehty selvitys, mistä nähdään veden laadun ja määrän vaihtelut sekä voidaan arvioida mahdollisia ongelman lähteitä. Yleensä vesistön ongelmat aiheutuvat vesistön valuma-alueella tapahtuvasta ihmisen toiminnasta. Ravinteiden, kiintoaineen, humuksen ja bakteerien pääsy vesistöön kannattaa pyrkiä estämään jo ongelman alkulähteillä tai ennen kuin vesi päätyy kunnostuksen kohteena olevaan järveen.
Pikku-Hapuan kosteikosta laadittiin kaksi eri vaihtoehtoa, joiden avulla muodostetaan lähes umpeenkasvaneesta Pikku-Hapuasta noin 17 ha kokoinen kosteikkoalue. Kosteikon tarkoituksena on sekä parantaa veden laatua Pikku-Hapuan jälkeen olevissa järvissä sekä parantaa luonnon monimuotoisuutta kosteikkoalueella. Ojitetulta suolta virtaavaan Kyrvönojaan laadittiin suunnitelmat laskeutusaltaasta, minkä toimintaa tehostetaan kosteikkoalueella. Laskeutusaltaalla on tarkoitus parantaa veden laatua alapuolisessa Valkiajärvessä, minkä ongelmia ovat muun muassa humuspitoinen vesi sekä leväongelmat.